Maailman loppu tulee! Ihan sama.
6. sunnuntai pääsiäisestä
Pyhän Hengen odotus
Jeesus sanoi:
»Te saatte puolustajan; minä lähetän hänet Isän luota. Hän, Totuuden Henki, lähtee Isän luota ja todistaa minusta. Myös te olette minun todistajiani, olettehan olleet kanssani alusta asti.
Olen puhunut teille tämän, ettei uskonne koetuksissa sortuisi. Teidät erotetaan synagogasta, ja tulee sekin aika, jolloin jokainen, joka surmaa jonkun teistä, luulee toimittavansa pyhän palveluksen Jumalalle. Näin he tekevät, koska he eivät tunne Isää eivätkä minua. Olen puhunut tämän teille siksi, että kun se aika tulee, te muistaisitte minun sanoneen tämän teille.» (Jh. 15:26–16:4)
Tämän päivän evankeliumiteksti vei meidät takaisin pääsiäisaterialle, jonka Jeesus söi opetuslastensa kanssa ristiinnaulitsemistaan edeltävänä iltana. Tuona iltana Jeesus piti opetuslapsilleen pitkän jäähyväispuheen, josta juuri kuulimme muutaman jakeen. Noissa jakeissa Jeesus lupaa kaksi asiaa. Ensiksi hän lupaa puolustajan. Jeesus itse lähettää puolustajan Isän luota ja tämä puolustaja, joka on Totuuden Henki, todistaa Jeesuksesta. Tähän ensimmäiseen lupaukseen liittyy myös toteamus: »Myös te olette minun todistajiani.»
Myös me olemme Kristuksen todistajia. Torstaina oli Kristuksen taivaaseenastumisen päivä. Neljäkymmentä päivää ylösnoussut Jeesus kulki maanpäällä ilmestyen useamman kerran opetuslapsilleen ja monille muille heidän aikalaisilleen, mutta sitten oli aika. Aika, jonka me ilmaisemme uskontunnustuksessa sanoen »…astui ylös taivaisiin…» Tästä tapahtumasta apostoli Luukas kertoo meille apostolien teon ensimmäisessä luvussa näin:
»Jeesus näyttäytyi opetuslapsilleen neljänkymmenen päivän aikana useasti ja puhui Jumalan valtakunnasta. Ollessaan heidän kanssaan aterialla Jeesus sanoi: »Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan jääkää odottamaan sitä, minkä Isä on teille luvannut ja mistä olette minulta kuulleet. Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä. Siihen ei ole enää montakaan päivää.»
Silloin ne, jotka olivat koolla, kysyivät häneltä: »Herra, onko nyt tullut se aika, jolloin sinä rakennat Israelin valtakunnan uudelleen?» Hän vastasi: »Ei teidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut. Mutta te saatte voiman, kun Pyhä Henki tulee teihin, ja te olette minun todistajani Jerusalemissa, koko Juudeassa ja Samariassa ja maan ääriin saakka.»
Kun hän oli sanonut tämän, he näkivät, kuinka hänet otettiin ylös, ja pilvi vei hänet heidän näkyvistään. Ja kun he Jeesuksen etääntyessä vielä tähysivät taivaalle, heidän vieressään seisoi yhtäkkiä kaksi valkopukuista miestä. Nämä sanoivat: »Galilean miehet, mitä te siinä seisotte katselemassa taivaalle? Tämä Jeesus, joka otettiin teidän luotanne taivaaseen, tulee kerran takaisin, samalla tavoin kuin näitte hänen taivaaseen menevän.»
Kristuksen takaisin tulemisen odottaminen ja sen rukoileminen on yksi jokaisen kristityn perustehtävistä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että meidän tulisi seisoa katselemassa taivaalle odottaen Jeesuksen paluuta samalla tavalla kuin hän meni taivaaseen. Vielä vähemmän se tarkoittaa sitä, että meidän pitäisi murehtia, milloin se kaikki tapahtuu. Ei meidän kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, jotka Isä oman valtansa nojalla on asettanut.
Meidän ei kuulu tietää, vaikka me niin kovasti haluaisimme teitää. Läpi koko kristillisen historian on aina ollut niitä, jotka ovat ennustaneet maailman lopun tulevan tiettynä päivänä. Monta maailmanloppua on jo jäänyt “tulematta”. Myös elokuvateollisuus on tarttunut tähän teemaan. Melkein joka vuosi tulee joku maailmanlopun elokuva. Viime vuoden lopulla ilmestyi elokuva nimeltä 2012. Se kertoo maailmanlopusta, joka tulee 21.12.2012. Päivä ei ole tuulesta temmattu, vaan siitä on keskusteltu laajasti jo vuosia eri foorumeilla. Se perustuu Maya intiaanien kalenteriin. Kalenteri ei suinkaan väitä, että 21.12.2012 tulee maailmanloppu, silloin alkaa kuudes maailmanaika. Tämän uuden ajan alkamisen jotkut ovat halunneet tulkita maailmanlopun tulemisena.
Koska kuulemme myös yhä useammin uutisia suurista luonnonkatastrofeista, monet kristityt ovat vakuutteneita siitä, että ilmesyskirjan kuvaamat lopun ajat ovat alkamassa. Suuria luonnonkatastrofeja ei kuitenkaan ole keskimääräistä enempää, me vain kuulemme niistä entistä nopeammin ja entistä useammin.
Viimeisen vuoden aikana olen saanut muutamia sähköposteja, joiden liitteenä on ollut profetioita, jotka kertovat lopunaikojen alkaneen. Näissä profetioissa kirjoitetaan myös siitä toisesta asiasta, jonka Jeesus lupaa: »Teidät erotetaan synagogasta, ja tulee sekin aika, jolloin jokainen, joka surmaa jonkun teistä, luulee toimittavansa pyhän palveluksen Jumalalle.» Profetioissa kerrotaan kauheuksista, joita on tulossa ja samalla rohkaistaan kaikkia kristittyjä olemaan vahvoja uskossaan. Sekin liittyy tämän päivän tekstiimme sanoohan Jeesus: »Olen puhunut teille tämän, ettei uskonne koetuksissa sortuisi.»
En minä tarvitse maailmanloppua ja sen hirveyksiä tarvitakseni rohkaisua siihen, ettei uskoni koetuksissa sortuisi. Vihollinen, Paholainen, Saatana, mitä nimeä tahdomme vastustajasta käyttääkin, ei jätä rauhaan. Hän hyökkää kaikkina aikoina niiden kimppuun, jotka tunnustautuvat Kristuksen omiksi. Niiden kimppuun, jotka kasteessa ovat saaneet pyhän ristinmerkin otsaansa ja rintaansa todistukseksi siitä, että ristiinnaulittu ja ylösnoussut Jeesus Kristus on heidät lunastanut ja kutsunut opetuslapsikseen.
Kun siis kuulen joka puolelta erilaisia viittauksia siihen, että lopun ajat ovat alkaneet, maailmanloppu on tulossa, miten minun pitäisi niihin suhtautua? Pitäisikö minun huolestua? Tehdä jotain? Mutta mitä?
Minusta minun ei tarvitse suhtautua niihin mitenkään. Niin, ei mitenkään! Voin antaa niiden mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Osa niistä, esimerkiksi elokuvat, ovat puhdasta viihdettä ja voin suhtautua niihin viihteenä. Ne voivat herättää myös ajatuksia, mutta niihin ei tarvitse suhtautua mitenkään erityisesti. Sanon tämän kahdesta syystä.
Ensiksi: minun ei kuulu tietää aikoja eikä hetkiä, enkä minä edes halua niitä tietää. Mitä elämästä tulisi, jos tietäisin, milloin maailmanloppu tulee? Tai tietäisin milloin itse kuolen, jos oma maanpäällinen loppuni tulee ennen maailmanloppua? Eikö elämä silloin olisi vähän sama kuin hammaslääkärin odotushuoneessa istumista?
Toiseksi: elämä on tässä ja nyt. Minun ei pidä murehtia huomisesta, vaan elää kristittynä tänään, aina tänään, ajattelematta mitä huomenna tapahtuu. Tänään Pyhä Henki vahvistaa minua uskossa. Tänään Pyhä Henki antaa voiman tämän päivän taisteluihin. Jeesus ei luvannut puolustajaa, jotta voisin seisoskella taivaalle katsomassa ja odottamassa. Puolustaja luvataan siksi, että minä Pyhän Hengen rohkaisemana osaisin elää tätä päivää, todistaa Jumalan rakkaudesta ja Jeesuksen pelastusteosta meitä kohtaan. Tänään minun pitää elää todeksi kristillisyyttäni niin, ettei ole mitään väliä tuleeko mailmanloppu tänään vai sadan vuoden päästä. Tämä on paljon enemmän kuin mihin itse pystyn. Onneksi on Jumala, onneksi on Luoja, Lunastaja ja Pyhittäjä!
